Julkisen sanan neuvosto (JSN) toimii Mitä Julkisen sanan neuvosto tekee? Liian paljon on pysynyt pimennossa yleisöltä.

10. Kohujuttu ilmaiseksi

Minulla on tarjolla kohujuttu, ja ihan ilmaiseksi. Se on periaatteessa tarjolla mille tahansa riittävän suurelle median edustajalle, kuten Aamulehdelle, Kalevalle, Uudelle Suomelle tai Ylelle, muttei varmastikaan esim. Turun Sanomille. Mikä parasta, kohujutun toteuttaminen ei vaadi turvautumista rikokseen tai edes vähäisimpään filunkipeliin, vaan päinvastoin tämä kohujuttu tarjoaa mahdollisuuden profiilin korkeaan kirkastamiseen ja suuren luokan moraaliseen voittoon. Ja tarttumalla tarjoukseen ennen joulua tulee antaneeksi myös kaivatun joululahjan monelle kunnialliselle kansalaiselle.

          Tähän kohujuttuun tarttuminen ajoissa on siinäkin mielessä mielekästä, että kun jutun purkautumisen hetki toivottavasti jo pian on edessä, on siinä vaiheessa auttamatta myöhäistä toimia eikä oikein ole enää muuta imagollista vaihtoehtoa kuin luikkia pakoon uppoavasta laivasta yhtenä rottana rottien joukossa.

 

Kohujuttu liittyy Julkisen sanan neuvostoon.

          Esimerkiksi Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen joukkoineen voisi ottaa kopin ja jo keskiviikon lehden pääkirjoituksessa voisi seistä tuomio JSN:lle, sen harjoittamalle toiminnalle ja moraalille sekä ilmoitus lehden sitoumusten ja välien katkaisusta neuvoston suuntaan (mitä sopimusrikkomuksia tuo yksipuolinen toimi saattaisikin tarkoittaa). Pääkirjoituksen taustoittamiseksi neuvoston toimintaa voisi käsitellä kotimaansivuilla esimerkiksi aukeamallisen verran, sillä kyllähän HS sen osaa.

          HS saisi varmasti valveutuneiden piirien kiitoksen ja glorian, joka kirkastaisi lehtitalon imagoa kohtuullisen aikaa. Klikkauksia tuottava kohukin pääkirjoituksen julkilausumasta syntyisi.

 

Rauta JSN:n ympärillä on kuumaa juuri nyt, kun neuvoston hihamerkkiuutisointiin liittyvä vapauttava päätös tuli julki marraskuussa. Päätös perusteluineen on saanut yleisen tuomion ajattelevissa piireissä. Itse asiassa tuntuu käsittämättömältä, miten neuvosto edes uskalsi ja kehtasi lähettää julkisuuteen sellaisen päätöksen. Siinä se ”puolueettomana” elimenä mitenkään edes pyrkimättä peittelemään puolueellisuuttaan astuu median edustajan eli Turun Sanomien puolelle ja tekee vapauttavan päätöksen alkeellisella ta-vu-vii-va-lu-ke-mis-to-logiikalla. Ta-vu-vii-va-lu-ke-mis-to-lukemista vastaavaa lukemistasoa edustavat sekä useat TS:n argumentit että se tapa, jolla JSN nuo argumentit hyväksyy ja tuo julki.

          Ilmeisenä ennakkotapauksena, johon media tulevaisuudessa voi vedota, päätös edustaa hyvin vaarallista skenaariota demokratiassa nimeltä Suomi. Päätöksen nojalla julkisuuden yhä totaalisempaan hallintaan pyrkivä media saa yhä laajemmat valtuutukset käyttää hyväkseen ja sortaa yhä mielivaltaisemmin yksityisten kansalaisten lausuntoja, joilla pitäisi olla perustuslain suoma sananvapauden suoja.

          Kirjoitin tapauksesta eilen, ja kirjoituksestani löytynevät linkit kaikkein tärkeimpiin lähteisiin, jotka liittyvät päätökseen ja sen arviointeihin. Loppuviikosta tarkoitukseni on kirjoittaa vielä vähän lisää niistä seurauksista, joita päätös on omiaan tuomaan kansalaiskeskustelun tulevaisuuteen.

          JSN:n arveluttavista toimintatavoista on kuluneina vuosina käyty jo runsaasti kansalaiskeskustelua, ja marraskuisen päätöksen myötä on tarjolla täysin verhoamaton ja julkinen esimerkki neuvoston toiminnasta. Tuollainen toiminta ei voine jatkua ikuisesti? Milloin JSN lopulta murretaan ja perustetaan uusi, toimintakykyinen elin valvomaan median etiikkaa?

          En haluaisi uskoa olevan epärealistista toivoa, että mediavalvonta saataisiin kestävälle pohjalle. Ennemmin tai myöhemmin jokin lenkki median ja JSN:n välisessä symbioosissa ei enää suostu jatkamaan moraalittoman savuverhon ylläpitämistä.

 

Lukijat, lähettäkää päätoimittajillenne sähköpostitse ja muulla tavoin infoa tästä mahdollisuudesta oman mediatalon kruununkirkastukseen!

 

Tutustuin itse hihamerkkiuutisointia koskevaan vapauttavaan päätökseen tarkemmin vasta pari päivää sitten, kosken olisi osannut odottaa, että neuvosto kehtaisi osoittaa julkisesti noin selkeän esimerkin yksisilmäisestä häikäilemättömyydestään. Itse asiassa minun on edelleen miltei mahdoton uskoa, että tuollainen julkinen dokumentti voisi edes olla olemassa.

          Muun muassa selkeydessään, läpinäkyvyydessään ja dokumenttien helpossa tarkistettavuudessaan tapaus hihamerkki on monin verroin kiitollisempi ottaa esimerkiksi JSN:n toimintatavoista kuin tekstisarjani alussa esitelty tapauskertomus(*. Mm. siksi olen päättänyt muuntaa ja hidastaa alkuperäistä julkaisusuunnitelmaani.

 

Nyt juuri on oikea aika pitää ääntä JSN:sta.

 

Tämän tekstin pääsanoma:

Tekevätkö median edustajat itse oikean päätelmän JSN:n toimintamahdollisuuksista vallitsevine moraaleineen ja käytänteineen, vai ehtiikö jokin muu taho ensin?

____________________

* Tosin luonnollisesti hihamerkkitapauksesta puuttuu monia omassa tapausesimerkissäni ilmeneviä räikeyksiä, kun kerran neuvosto luuli toimiensa jäävän kokonaan salaan julkisuudelta.

< Tekstisarjan edelliseen tekstiin                                  Tekstisarjan seuraavaan tekstiin >

<< Tekstisarjan johdantoon ja sisällysluetteloon 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Menettely, jota tarjoan päätoimittajille, mahdollistaa monta variaatiota, joita kehittää eteenpäin. Esitykseni realistisuutta voi pohtia mm. siitä näkökulmasta, miten lojaalisuuden vaatimus sitoo päätoimittajia ja medioita muihin päätoimittajiin ja medioihin.

Jonkinlainen palatsivallankumous JSN:n ympärillä joka tapauksessa ei liene täysin mahdoton skenaario.

Jaakko Paavilainen

Kirjoittakaa sitten ihmeessä Hesarin päätoimittajalle!

Tämä on vääränlainen foorumi tällaiselle asialle.

Moraalista tukea täältä tosin tulee pyydettäessä.

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Tämä on soveltuva foorumi tehdä ihmisiä laajemmin tietoisiksi tällaisista ongelmista.

Susanna Kinnunen

Minulta ainakin tipahti suomut silmiltä.

Huhhuh. JSN pitää unohtaa puolueettomana tahona.

Susanna Kinnunen

Niin, siis Timo Tuominen vaikuttaa pseudonyymiltä, mutta argumentit sille, miksi uskon tätä juttua melkoisen pitkälle ovat seuraavat.

Ensinnäkin kirjoittaja hallitsee ammattimaisesti kieltä, paljon paremmin kuin paikallislehden toimittajat. Teksti on jäsenneltyä ja loogista. Hän siis on pätevä arvioimaan ilmaisun oikeellisuuteen liittyviä asioita ja voi olla sitä mitä kertookin.

Toiseksi kuvattu tapahtumasarja on sinänsä uskottava. JSN:llä on asemansa vuoksi mahdollisuus ryhtyä "mediavallan vahtikoiraksi". Valituksien massassa on runsaasti roskaa, jonka torjumiseen syntyy voimakas rutiini - raggarin rutiini. JSN:n tuomioiden määrä on ollut aivan liian vähäinen.

Kolmanneksi viimeistään Erosen tapaus paljastaa kauniisti, miten JSN ei kykene tuottamaan puolueettomia tuomioita. On selvää, että Erosta kohdeltiin väärin. Juoni on kuin Fingerporista. Jos JSN ei pysty tuomitsemaan lehteä tällaisesa, se on korruptoitunut.

Tuomisen omat kokemukset ovat oikeastaan vain rikka siinä rokassa, joka on selvää asioita seuraavalle muutenkin. JSN on tehty puolustamaan isoja lehtiä käräjäoikeudelta, ja se myös tekee niin käytännössä.

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Erityisesti Fingerpori-logiikkaan viittaamisesi kiinnitti heti huomioni. Nimittäin olen itsekin ajatellut, että JSN:n hihamerkkipäätöstä olisi tarkoituksenmukaista verrata tuohon sarjakuvaan.

Olet oikeassa tekstiksarjan alkulukujen tapauskertomuksen suhteen. Jos olisin tutustunut kunnolla hihamerkkipäätökseen jo marraskuussa, olisi blogini rakenne ja eteneminen muodostunut paljon selkeämmäksi. Toisaalta kokemukseni kertoo jotain tärkeää JSN:n toiminnasta tapauksissa, joitten neuvosto uskoo pysyvän kokonaan julkisuuden ulkopuolella.

Raggaritoteamukseesi kommentoisin, että luvussa "JSN:n mentaliteetti" esittelemäni huomio (neuvoston kulissien takaisesta tavasta pyrkiä saamaan kantelija tuntemaan medialle oikeasti kuuluvaa syyllisyyttä) on mielestäni hyvin aiheellinen paheksunta JSN:n moraalittomia toimintatapoja vastaan. Asiallisuus kantelijaa kohtaa olisi hyvin tärkeää, ja erityisen tärkeää se on niitä kantelijoita kohtaan, jotka eivät hallitse kieltä kovin hyvin ja siksi ottavat täysimääräisesti kannettavakseen väärän häpeän kantelustaan, juuri kuten JSN on toivonutkin.

Nimestäni vielä: Pseudonyymi en ole. Tämä sama nimi seisoo passissani, tällä nimellä olen mm. lähettänyt kanteluni JSN:lle 2010 - 11, tämä sama nimi on nimeni myös virallisemmassa sähköpostiosoitteessani, jolla olen ollut yhteydessä eri tahoihin tämän blogin asiaan liittyen, ja tällä samalla nimellä olen JSN-asiaan liittyen ollut yhteydessä useaan lakimieheen vuodesta 2010 alkaen, viimeksi muutama päivä sitten. Pyrin kuitenkin olemaan korostamatta itseäni, koska tämä asia on tärkeämpi kuin minä.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Piilomainonta ja JSN:n suhtautuminen siihen on näköjään myös ajankohtaista, kirjoitin hiukan tuosta sekä tästä kirjoitussarjasta blogissani http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1274...

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Viestitin tänään HS:n vastaavalle päätoimittajalle Mikael Pentikäiselle, tosin hiukan toisesta näkökulmasta kuin blogitekstissäni eilen esitin.

Muutaman päivän kuluttua aion käsitellä blogissani hiukan tarkemmin HS:n pääkirjoitusta "Brittimedian moraalikato voi johtaa virhepäätelmiin", joka ilmestyi 1.12. - siis kymmenen päivää JSN:n vapauttavan hihamerkkiuutisointipäätöksen jälkeen.

Toimituksen poiminnat