*

Julkisen sanan neuvosto (JSN) toimii Mitä Julkisen sanan neuvosto tekee? Liian paljon on pysynyt pimennossa yleisöltä.

9. Tapaus hihamerkki

JSN teki 21. päivänä marraskuuta vapauttavan päätöksen 4864CD/SL/12. Päätös on yksi neuvoston viime aikojen kohutuimpia, mutta ei silti riittävän kohuttu – kohun pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin oli kohu siitä Turun Sanomien virheellisestä uutisesta, jota päätös koskee.

          Kantelun kohteena ollut uutisteksti ilmestyi Turun Sanomien verkkosivuilla 11.4.2012 otsikolla ”Kansanedustajan avustaja ehdottaa ulkomaalaisille hihamerkkejä”, ja toimitus päivitti tekstiä myöhemmin päivän aikana. Uutisteksti viittaa Helena Erosen Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelussa ilmestyneeseen blogikirjoitukseen ”Ratkaisu poliisin ulkomaalaisratsioihin”, jonka Uusi Suomi veti kesken kohun pois mutta joka löytyy kuvakaappauksena täältä.

         Antti Mustakallio on kirjoittanut tapauksesta ja sen käsittelystä JSN:ssa erinomaisen kolumnin ”Hihamerkkiepisodin jälkinäytös – JSN:n päätös on väärä ja vaarallinen”. Mustakallion teksti sisältänee kaiken olennaisimman tapauksesta, joten kannustan tutustumaan siihen.

 

Tiivistetysti tapahtumien kulun voinee esittää näin:

  1. TS uutisoi Erosen väittäneen jotain sellaista, mitä tämä ei väittänyt.
  2. Lehti ei suostu oikaisemaan valheellista uutistaan.
  3. JSN päättää yksimielisesti, että TS ei rikkonut tässä hyvää journalistista tapaa.

 

TS:n uutisen kärki on väittää, että Eronen ehdottaa ulkomaalaisille pakollisia hihamerkkejä. Ehdotus hihamerkeistä on kuitenkin oikeasti satiirisen liioittelun tulosta. Se, että Eronen ei ole tosissaan, on blogitekstistä helposti havaittavissa. Hiukan enemmän työtä vaatii löytää se pääviesti, josta satiiri kumpuaa: tekstillään Eronen ilmaisee pitävänsä liioiteltuna Vähemmistövaltuutetun toimiston huolta poliisin tekemistä henkilöllisyyden tarkastamisista, jotka kohdistuvat ulkomaalaistaustaisiin.

         TS:n uutistekstin kirjaimellinen eli väärä lukutapa sisältää hyvin niukasti jos ollenkaan viitteitä alkuperäistekstin satiiriseen luonteeseen: uutinen käyttää ilmaisua ”makaaberi ajatusleikki”, mutta siitä, löytyvätkö tilannetta hiukan selkiyttävät esimerkit ”kambodzalaisten maamiinoista ja yhdysvaltalaisten hampurilaisista” jo uutistekstin ensimmäisestä, päivittämättömästä versiosta, vallitsee useita käsityksiä.

          Pidän kuitenkin uutisen tarkastelua tästä näkökulmasta toissijaisena. Sen sijaan TS:n ja JSN:n toiminnan härskiys käy parhaiten esiin, kun pohtii uutisen julkaisun taustalla olleita uutiskriteereitä. Siis: miksi TS julkaisi uutisensa?

          Eronen todetusti kritisoi blogitekstissään vähemmistövaltuutetun huolta poliisin henkilöllisyystodistusten kyselemisestä. Tämä on hänen pääviestinsä (ja tähän satiirinen hihamerkkijakso elimellisesti liittyy). Tämänkö TS halusi uutisoida? TS piti uutisoinnin arvoisena kansanedustajan avustajan mielipidettä vähemmistövaltuutetun toiminnasta?

          Vastaan: ei. Uutistekstikin osoittaa, ettei tästä suinkaan ollut kysymys. Sen sijaan näen, että uutiskriteerinä, jonka vuoksi blogiteksti nostettiin julkisuuteen, toimi halu saada aikaan kohu. Kohua ei kuitenkaan olisi saatu synnytetyksi asiallisella uutisoinnilla, joten TS turvautui valheelliseen uutisointiin. Ja kohu uutisesta todella syntyikin, myös Venäjän puolella, jossa se saattoi olla omiaan jopa nakertamaan sikäläistä kuvaa suomalaisista. Juuri kohun aikaansaamiseksi blogitekstistä valikoitiin tarkoitushakuisesti tiettyjä kohtia ja referoitiin niitä asettamatta niitä oikeaan asiayhteyteensä. Uutistekstistä siis puuttuu oleellista tietoa – se on äärimmäisen suhteellisuudentajuton ja matalaotsainen. Millaisen arvosanan teksti saisi referaattiharjoituksena koulussa?

 

JSN:n päätöksessä puolueettomuus ja asiantuntemus loistavat poissaolollaan. Elin on röyhkeästi median edustajan puolella.

          Neuvosto nostaa alkuperäistekstin sanatarkan siteeraamisen TS:n hyveeksi, vaikka kuka tahansa tekstin rakentumisesta perillä oleva tietää, että tärkeintä referoijalle on ymmärtää tekstin perusajatus. Tarkoitushakuiset sanatarkat sitaatit sen sijaan vievät lukijaa tahallisesti harhaan.

          TS:n päätoimittaja Kari Vainio toteaa puolustautumispuheenvuorossaan, että mielipide pysyy alkuperäisenä mielipiteenä, olipa tyylilaji mikä tahansa. Vainion puolustautumisyritys on kuitenkin epäpätevä. Nimittäin siirryttäessä tyylilajista toiseen mielipide pitää esittää toisin. Kun TS siirsi alkuperäisen satiirin ajatuksia uutistekstiin, se ei tehnyt tarvittavaa selkiyttävää muutostyötä vaan yksinkertaisesti vääristeli totuutta. Samoin Vainion toteamus, että tieto kirjoituksen tyylilajista välittyy uutisesta lukijoille selvänä, on yhtä lailla väärä. Todisteena toimii se, että muissa medioissa TS:n uutista toistettaessa blogikirjoituksen satiiriluonne ei ilmene mitenkään. JSN kuitenkin hyväksyy nämä Vainion puolustelut vastalauseitta.

 

Tapaus saattaa monissa kohdissa käsityksen median ja JSN:n edustajien lukutaidosta hyvin arveluttavaan valoon. ”Uutinen ei sisältänyt virheitä, eikä toimituksella ollut syytä suostua toisen kantelijan oikaisupyyntöön”, JSN tiivistää päätöksessään, ja alakoulutasoinen lukutaito saa pyhityksen.

          Tekstisarjani edetessä pyrin tuomaan lisää esimerkkejä siitä, miten suomalaismedia on onnistunut saattamaan julkisuuden yhä kattavammin omaan, totalitaristiseen hallintaansa. Tästä näkökulmasta kiinnitän huomiota erityisesti neuvoston päätöksen tähän kohtaan: ”Lehdellä oli oikeus arvioida blogikirjoitusta omasta näkökulmastaan.” Median autonomia antaa siis sille vapauden päättää, mitä sen omaan näkökulmaan sisältyy, ja oman näkökulman vapaudessaan se voi esimerkiksi mustamaalata ihmisiä näistä valehtelemalla.

          Rikkooko JSN päätöksellään peräti Suomen perustuslakia? Ainakin sananvapautta käsittelevässä luvussani palaan kysymykseen perustuslakiin sisältyvien perusoikeuksien toteutumisesta nyky-Suomessa.

 

Moni on arvostellut raskaasti JSN:n marraskuista päätöstä. Esimerkiksi professori Timo Vihavainen huomauttaa kirjoituksessaan ”Vapauttava tuomio ei vakuuta” (23.11.2012), että kohu on täysin median itsensä synnyttämä ja laajentama. Vihavainen kirjoittaa jopa: ”Totean, ettei häpeällisempää ja sananvapauden kannalta vaarallisempaa näytelmää liene löydettävissä koko Suomen historiasta.” (Tässä yhteydessä tosin täytyy muistaa ne mediaan liittyvät tapaukset, jotka eivät koskaan ole edes päässeet julkisuuteen.)

         Vihavainen tiivistää erinomaisesti neuvoston toimintatavan tapauksessa:

 

Neuvosto valitsi linjakseen journalisteja yksipuolisesti puolustelevan ja heidän sananvapauttaan korostavan kannan kiinnittämättä mitään huomiota itse asiaan eli skandaalin rakentamiseen tyhjästä ja siihen täysin epäoikeudenmukaiseen kohteluun, joka koitui kirjoittajan osaksi hänen käyttäessään omaa sananvapauttaan.

 

Kirjoituksensa loppuhuipennukseksi Vihavainen toteaa, että sen enempää ”median eettinen neuvosto” JSN kuin muutkaan median edustajat eivät näytä kykenevän itsekritiikkiin vaan vain oman toimintansa reflektoimattomaan puolusteluun. Siinä ei välitetä sananvapaudesta arvona eikä syyttömien ulkopuolisten kokemasta vahingosta.

 

Eronen itse vaikuttaa osanneen suhtautua osakseen koituneeseen riittävän kevyesti. Silti kiinnitän huomiota siihen, miten JSN käyttää päätöksessään puolueellisesti hyväkseen hänen lausuntojaan, jotka hän antoi kohun aikana. Nähdäkseni hänellä ei olisi ollut mitään aihetta tuolloin esittämiinsä anteeksipyyntöihin, pehmennyksiin ja selityksiin(*, jotka neuvosto tulkitsee tunnustukseksi. Mutta kun laaja, negatiivinen kohu osuu omalle kohdalle ja suuret massat näyttävät asettuvan vastaan, pitäisin varsin luonnollisena, että ihminen pyrkii tulemaan heitä vastaan ja asettumaan myös itse tekonsa ulkopuolelle. Media ja JSN käyttävät tätäkin psykologista ilmiötä häikäilemättä hyväkseen.

 

Hihamerkkikohu ja sen marraskuinen loppunäytös JSN:ssa ovat saaneet kohtuullisesti huomiota. Kaikesta julkisuudesta huolimatta minkäänlaisiin radikaaleihin keskusteluihin neuvoston asemasta ei ole ryhdytty. Nyt olisi toiminnan aika.

________________

* Satiirilla on kunnialliset, aikojen päähän ulottuvat juuret länsimaisessa kulttuurihistoriassa. Ajatellaanpa vaikkapa tuomiorovasti Jonathan Swiftin Vaatimatonta ehdotusta vuodelta 1729. Tosin tämä moniääninen perinne on vaarassa täysin tyrehtyä Suomessa, jos median nykyisen kehityksen annetaan jatkua ja media saa edelleen omasta näkökulmastaan demonisoida ja mustamaalata mielivaltaisesti sellaisia, jotka pyrkivät käyttämään sananvapauttaan sananvapauden aiemmassa merkityksessä.

< Tekstisarjan edelliseen tekstiin                        Tekstisarjan seuraavaan tekstiin >         

<< Tekstisarjan johdantoon ja sisällysluetteloon   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Miksi muuten kannattaa ottaa kantaa jonkin maakuntalehden alkoholisoituneen toimittajan juttuun?

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Koska hänellä saattaa olla valtaa tehdä vääryyttä syyttömille ihmisille. Kukaan ei kieltäne sitä, että medialla on valtaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Voi Timo hyvä! Alkoholismi on sairaus. Se on valitettavan monen toimittajan henk.koht.ongelma, kuten tässäkin tapauksessa.

Timo! Ei jokaisen juopon edesottamuksiin kannata ottaa kantaa. Kaikki julkisuus on kuitenkin aina pienellä viivellä eduksi.

Anna juoppojen toimittajien parantaa muoalmoo ja keskity sinä oikeisiin asioihin.

James Hirvisaari

Mielestäni hihamerkkikaustin suurin saatana on STT, joka välitti vääristellyn informaation koko mediakenttään.

Seuraava JSN-kantelu Turun Sanomia vastaan tulee tästä:

http://jam.pp.fi/blogi/224.htm

Turun Sanomat siis levitti 26.11.2012 julkisuuteen täyttä sontaa.

Kyse ei ole pikkumaisuudesta, sillä mielestäni on ihan oikeasti syytä huolestua, jos media jatkuvasti ja täysin tahallisesti valehtelee kansalaisille.

Jouni Haimi

Mutta valehteleekomediavai Hirvisaari tässä asiassa niikin voi kysyä.

on myös toistettu se että vaikka joku onkin liitänyt hirvisaaren tuohon ryhmään niin hirvisaari on hyyväksynyt tuon liitämisen. eli kumpi puhuu sitte totta.

James Hirvisaari

Valehtelijat ja muut sisimmältään ja moraaliltaan läpimädät ihmisyksilöt löytyvät ihan jostakin muualta kuin tästä suunnasta.

Näilläkin palstoilla muutamat pakkomielteiset henkilöt levittelevät valheita, ikään kuin ajatuksella "tarkoitus pyhittää keinot".

Näkevät mörköjä, jotka heidän oma houreinen mielenmaailmansa on luonut, ja jotenkin sairaalloisella asenteella he myös uskovat omiin näkyihinsä.

Sellaiset henkilöt luovat hysteeristä vihan ilmapiiriä.

Perussuomalaiset tekevät ihan normaalia ja täysin hyväksyttävää politiikkaa. Poliittisten kilpailjoiden hermo usein pettää, mutta kansalaisten pitää saada päättää Suomen suunnasta. Jos suunta on perussuomalaisten osoittama, olkoon niin. Aika monen mielestä olemme oikeilla linjoilla, ja turha siitä on vastustajien vinkua.

Jouni Haimi Vastaus kommenttiin #12

Niin tuo ei nyt ole mitenkään vastaus siihen mitä kysyin eli kumpi puhuu muunneltua.

James Hirvisaari Vastaus kommenttiin #14

Asenteestasi huokuu, että se asia jääkin sinulle epäselväksi - luultavasti ikuisuuksiin saakka.

Jouni Haimi Vastaus kommenttiin #18

Niin james sopii miettiä sitä miksi sinun versio tästä tapauksesta ei tunnu kovin uskottavalta etenkin tuon kutsun vahvistamisen jälkeen niinkuin on esitetty.

James Hirvisaari Vastaus kommenttiin #19

Etkö oikeasti ymmärrä, että minut liitettiin kyseiseen ryhmään minulta kysymättä? FB-kavereistani minulle ennestään tuntematon henkilö KK oli liittänyt minut ryhmään torstaina (tiedustelin asiaa jälkeen päin - FB postit tietenkin tallessa), ja perjantaina Hesari soitteli että miksi olen sellaisessa ryhmässä. Kiitin vinkistä ja kävin katsomassa ja erosin saman tien. Seuraavana maanantaina kuitenkin Turun Sanomat mässäili valheillaan. Jouni Haimia suosittelen Jumalan edessä tutkimaan omia motiivejaan väittää jotakin muuta.

Jouni Haimi Vastaus kommenttiin #24

Mutta kuka sitten vahvisti tuon liitämisesituohon ryhmään jollet sitten tehnyt sitä itse?

Eli sinunb väiteesi on se että sinut on littetty tuohon ryhmään mutta on myös todistettu se ettäolet itse sen hyväksynyt. eli tässäon Hirvisaaren sana tuota lähdettä vastaan ja tuo lähde ontässä tapauksessa luotettavampi.

James Hirvisaari Vastaus kommenttiin #25

Etkö siis oikeasti tiedä, että FB-ryhmiin voi todellakin liittää henkilön suoraan ilman kyseisen henkilön erillistä suostumusta? Jatkuvastihan sellaista tapahtuu: Olen joutunut silloin tällöin eroamaan milloin mistäkin ryhmästä mihin minut on ilman suostumustani liitetty. Se on FB:n äärimmäisen moitittava ominaisuus.

Mutta itse asiahan on päivänselvä - minulla ei ole ollut mitään yhteyksiä suomidemokraatteihin, enkä edes laisinkaan tunne kyseisen ryhmän tai puolueen perustajia. Eli TS levitti julkisuuteen täyttä sontaa.

Toinen asia on sitten se, että johonkin FB-ryhmään kuuluminen ei sinänsä kerro yhtään mitään. Voisinhan olla esimerkiksi jonkin vihreiden ryhmän jäsen, seuraamassa ja vaikkapa osallistumassakin ryhmän keskusteluun, ja aika torvelo olisi se, joka kuvittelisi minun olevan vähimmässäkään määrin vihreä.

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen Vastaus kommenttiin #26

Tämäkin yllä oleva, pitkä, James Hirvisaaren kommentista lähtenyt kommenttivuoropuhelu todistaa, miten tärkeää olisi se, että (valta)median uutisointiin voisi luottaa. Velvoittavaa Journalistin ohjettakaan eivät kuitenkaan läheskään kaikki journalistit ole ottaneet velvoitteekseen, ja JSN siunaa toistuvasti nämä ilmeiset rikkomukset ohjeen velvoittavuutta vastaan.

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Näissä kaikissa tapauksissa näyttää olevan kysymys samanlaisesta rikkomuksesta Journalistin ohjeiden 10. kohtaa kohtaan: "Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu." Olen jo aiemmin tekstisarjassani viitannut Risto Uimosen blogissaan kirjoittamaan: "JSN:ltä saa langettavan päätöksen tarkistamattomien tietojen julkaisusta, jos osoittautuu, että kantelija on oikeassa." (http://www.jsn.fi/blog/uhkapelia-uskottavuudella/) Monet tapauskertomukset kuitenkin todistavat, että mediakenttä noudattaa JSN:n siunaamana varsin toisenlaista lakia.

Kun näkee esimerkiksi tästä marraskuisesta vapauttavasta päätöksestä, millaista JSN:n toiminta on, minä näkisin järkeväksi lakata ruokkimasta neuvoston uskottavuuskuvaa lopettamalla kokonaan kanteluiden uskomisen sille. JSN:n tilalle tarvitaan jotain aivan muuta.

Käyttäjän 1 kuva
Freddy Van Vonterghem

Minut on liitetty suomidemokraattien fb ryhmään, en kysy Turun sanomilta eikä muiltakaan Seiska tyylisilta medialta lupa jos haluan liittyä tai olla liittymättä johonkin.

En ole perustamassa uutta puoluetta, mutta tämän kohun ansiosta, pysyn tämän fb ryhmän jäsenenä, ellei ryhmä itse erota minua.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

JSN <=> TS. Uskomatonta toimintaa. Tällainen ei kuulu länsimaiseen demokratiaan.

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Tällaisen ei pitäisi kuulua länsimaiseen demokratiaan. Tiivistät muuten tekstisarjani edellisessä luvussa (http://tuominen2012jsn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12...) esittämääni ajatusta symbioosista erinomaisesti kaavassasi "JSN <=> TS".

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

"siitä, löytyvätkö tilannetta hiukan selkiyttävät esimerkit ”kambodzalaisten maamiinoista ja yhdysvaltalaisten hampurilaisista” jo uutistekstin ensimmäisestä, päivittämättömästä versiosta, vallitsee useita käsityksiä."

Jäljitin tätä, ja näyttää siltä, että nuo maininnat kyllä löytyvät alkuperäisestä, mutta eivät STT:n asiaa koskevasta uutisesta. STT:llähän on suomalaisessa mediakentässä mielenkiintoinen asema - JSN ei kertomansa mukaan ole koskaan käsitellyt varsinaisessa käsittelyssä yhtään STT:tä koskevaa asiaa, ja JSN:n dokumenteista ei oikein mistään ilmennyt, että STT kuuluu sen toimivallan piiriin. Omassa STT:n uutisoinnin virhettä koskevassa asiassa tulin kuitenkin tarkistaneeksi, ja selvisi, että STT kuuluu toimivaltaan. Näyttää siltä, että STT:n uutinen on tarkoitushakuisesti tiivistetty antamaan virheellinen kuva asiasta, ja JSN:n ratkaisussahan kyllä keskitytään puolustelemaan myös STT:n asemaa arvostelun yläpuolella maininnoilla, että STT:n uutisen julkaisseilla tiedotusvälineillä ei ollut velvoitetta tarkistaa faktoja.

Mutta itse asiasta eli tuosta alkuperäisestä, Iltalehden keskustelusta löytyy klo 17.22 päivätty viesti, jossa on lainattu tuota Turun Sanomien juttua ja siinä on hampurilaismerkki mukana, joten veikkaanpa että ihmisten muistelema teksti josta hampurilaismerkki on tarkoitushakuisesti jätetty pois on nimenomaan tuo STT:n juttu. Kupletin juoni näyttää olevan, että pistetään STT tekemään likainen työ sopivan tiiviillä muotoiluilla, jolloin ikäänkuin "kukaan" ei ole vastuussa, juttu leviää hyvin laajalle ja iskun kohteeksi joutuva tuntee olonsa aika voimattomaksi. Missään JSN:n sivuilla ei sanota, että JSN:n mandaattiin kuuluu käsitellä STT:n juttuja, eikä yhtään STT:tä koskevaa asiaa ole JSN:n mukaan koskaan käsitelty, vaikka kysyttäessä selvisi, että katsovat kyllä STT:nkin kuuluvan toimivaltaansa.

Iltalehden teksti: http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.p...

STT:n uutinen Iltalehdessä: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115438184_u...

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Siteeraamaasi kohtaa kirjoittaessani käytin tärkeimpänä lähteenä juuri asiaa koskevaa kommenttiasi Vihavaisen blogissa. Kiitos myös lisätiedoistasi! Ne antavat kuvaa mallista, jolla TS ja STT mahdollisesti tekivät työnjaon ja johon James Hirvisaarenkin eilisiltainen kommentti asiasta liittynee.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Jopas on salaliittoteoria!

Ei vaiskaan - mene tiedä onko näistä poikien kanssa sovittu, joskus varmaan onkin. Useimmiten luultavasti ei, vaan on sellaista luontaisesti määrittyvää roolitusta jolla koetetaan pönkittää omaa valtaa ja voimaa, vähän samaan tyyliin kuin joskus koulunpihalla porukan dynamiikka kun otetaan joku kohteeksi: yksi hiukan tönäisee ja toisen pitää pistää paremmaksi.

Luin James Hirvisaaren STT-kommentin vasta oman kommenttini kirjoitettuani, mutta tosiaan olen samaa mieltä siitä että keskeinen rooli tuossa oli nimenomaan STT:llä. Ja tietysti myös tuollaisen toiminnan mahdollistajana ja hyväksyjänä Risto Uimosella ja JSN:llä kun todellisuudessa kerta toisensa jälkeen (kuten nyt tässä TS-tapauksessa) JSN:n ratkaisuissa siunaa sen, että tietoja ei tarkisteta, vaikka juhlapuheissa ja blogeissa hurskaasti vallan muuta puhuu.

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen Vastaus kommenttiin #20

Minä olen aina toivonut, etten joutuisi mukaan minkään salaliittoteorian käsittelyyn, mutta toiveeni ei näytä toteutuneen.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

"Kun näkee esimerkiksi tästä marraskuisesta vapauttavasta päätöksestä, millaista JSN:n toiminta on, minä näkisin järkeväksi lakata ruokkimasta neuvoston uskottavuuskuvaa lopettamalla kokonaan kanteluiden uskomisen sille. JSN:n tilalle tarvitaan jotain aivan muuta."

Periaatteessa järkevä, mutta käytännössä epärealistinen toimintatapa. Epärealistinen sen vuoksi, että tietoa JSN:n todellisista linjauksista ei saa välitettyä riittävän laajalle joukolle, jotta ihmiset voisivat lakata tekemästä kanteluita.

Sen sijaan kirjoitussarjasi ja kaikenlaiset muut raportit JSN:n todellisista toimintalinjoista ovat mitä parhainta asian viemistä eteenpäin. JSN:n linjan paljolti määrittää roolinsa vuoksi puheenjohtaja esim. karsimalla kanteluita ennen käsittelyä, ja elleivät näistä ihmiset kirjoita, nämä karsimiset jäävät piilon, koska JSN ei julkaise puheenjohtajan karsimia (eli puheenjohtajan ratkaisemia) kanteluita tai niiden ratkaisuja.

JSN:n linjauksiin ja toimintatapoja jonkin verran tutustuneena, minusta oli jo etukäteen erittäin todennäköistä, että JSN ei ilmiselvästä asiavirheestä huolimatta tule antamaan langettavaa päätöstä STT:n papilloomavirusrokotetta koskevasta uutisesta. Päätin kuitenkin tehdä kantelun, koska olin hyvin kiinnostunut näkemään, miten JSN puhuu mustan valkoiseksi. Tässä mielessä kantelu täytti tarkoituksensa. Tämän tyyppisiä JSN:n linjauksia mielestäni kannattaa julkistaa. Itse tosin olen toistaiseksi laiminlyönyt blogikirjoituksen tekemisen Uimosen karsiman kantelun uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisusta, mutta laitanpa paikkaukseksi siitä alle lyhyen raportin.

--

Muutoksenhaut JSN:n päätöksistä ovat aika harvinaisia - taannoin hain yhteen päätökseen muutosta, ja JSN:n vuosikertomuksen mukaan kyseisenä vuonna oli kaksi muutoksenhakua, molemmat hylättiin. Alla yksi JSN:n vastaus muutoksenhakuun tietojen tarkistamista koskevasta asiasta, tämä tosin ei ollut JSN:n varsinaiseen päätökseen vaan JSN:n Uimosen karsintaratkaisuun.

Orwellin mukaan "Journalismi on sen julkaisemista mitä joku toinen ei halua painetuksi, kaikki muu on PR:ää". Risto Uimosen Julkisen sanan neuvosto edustaa toista koulukuntaa, "virallisen tiedotteen" uskollinen toistaminen tarkistamatta tietoa muualta on Uimosen ja JSN:n mielestä journalistisesti moitteetonta.

"Teitte uudelleenkäsittelypyynnön JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen karsintapäätöksestä.

Alla tässä viestissä on varapuheenjohtajien Tuomo Lappalaisen ja Timo Huovisen sekä yleisöä edustavan jäsenen Jukka Ahlbergin tekemä ratkaisu. Siitä ei voi valittaa.
---

18. 5001/SL/12 Kuoppala / STT-Lehtikuva

(Uudelleenkäsittelypyyntö, esittelevä sihteeri Nina Porra)

Kantelu kohdistui 30.8.2012 muun muassa Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen juttuun ”Suomalainen rokotetutkimus sai kansainvälistä huomiota”, jossa väitettiin tutkimuksen osoittaneen, että tyttöjen papilloomavirusrokotus ehkäisee kohdunkaulan syöpää. Kantelijan mielestä tämä väite oli päinvastainen Nature-lehdessä esitettyihin tietoihin verrattuna. Naturen mukaan rokotteen tehoa vasta tutkitaan. STT perusti väitteensä Tampereen yliopiston tiedotteeseen, mutta uutisessa myös kerrottiin Naturen huomioineen ko. suomalaisen rokotetutkimuksen elokuun erikoisnumerossaan. Kantelijan mielestä tietoja ei tarkistettu tarpeeksi perusteellisesti. Virhettä ei myöskään oikaistu, vaikka kantelija kertoi siitä STT:lle.

Neuvoston puheenjohtaja karsi kantelun 2.10.2012. Perusteet olivat seuraavat:

STT-Lehtikuvan uutisessa kerrotaan tutkimuksen saamasta kansainvälisestä huomiosta. Sen jälkeen tutkija kertoo tutkimuksensa tuloksista. Uutinen perustuu yliopiston tiedotteeseen. Tietotoimistolla on ollut riittävät perusteet luottaa uutisensa lähteeseen. Uutisessa ei ole asiavirhettä. Kantelija tulkitsee, että STT:n uutisessa on siteerattu väärin Naturen artikkelia, vaikka uutisessa ei ole siteerattu artikkelia lainkaan. Uutisessa vain kerrotaan, että tutkimus on saanut kansainvälistä huomiota ja että Nature kertoo rokotteen tehosta. Kyse ei ole asiavirheestä, vaan kantelijan ja STT:n erilaisista lähestymiskulmista. JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa kantaa tutkimuksen tulkintoihin. Hyvän journalistisen tavan kannalta uutisessa ei ole ongelmia, joten sitä ei ole syytä ottaa käsittelyyn.

Uudelleenkäsittelypyynnössään kantelija korostaa, ettei STT huomioinut lainkaan Naturen artikkelia, eikä muitakaan hänen tietotoimistolle osoittamiaan kriittisiä lähteitä, vaan suhtautui kritiikittömästi Tampereen yliopiston antamiin tietoihin. Kantelijan mielestä STT toisti uskollisesti yliopiston tutkijan omassa asiassaan tiedottamaa viestiä. Neuvoston puheenjohtajan kantaa kantelija pitää ristiriitaisena, sillä tämä on aikaisemmin korostanut toimittajan velvollisuutta suhtautua lähteisiin kriittisesti.

Yliopiston tiedote perustui tutkimusta johtaneen professorin näkemyksiin, joita neuvoston puheenjohtaja piti riittävän luotettavana lähteenä. Vakiintunut käytäntö tiedotusvälineissä on, että virallisiin tiedotteisiin, joka tässäkin on ollut lähteenä, pitää lähtökohtaisesti voida luottaa (vrt. esim. neuvoston päätös 4433/SL/10).

Kantelija on eri mieltä puheenjohtajan karsintaperusteista, mutta hän ei osoita päätöksen perustuneen ilmeiseen virheelliseen tietoon. Kantelu voidaan neuvoston perussopimuksen mukaan kuitenkin ottaa uuteen käsittelyyn vain ilmeisen virheellisen tiedon perusteella.

Esitys: Uudelleenkäsittelypyyntö hylätään.

Päätös: Hylättiin."

http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1192...

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Olen samaa mieltä ajatuksestasi sitaattini epärealistisuudesta. Toisaalta jos jokin puolue, vaikkapa juuri perussuomalaiset, julkistaisi puheenjohtajansa esittämänä lausuman, jossa toteaa kantansa JSN:n uskottavuuteen ja ilmoittaaa boikotista, sellainen saisi edes jonkin verran julkista huomiota. Ja kuten aiemminkin todettu, media vaikenemalla vaientaa yksityishenkilöiden JSN-kritiikin.

Luultavasti jo lähipäivinä esittelen toisenlaisen, hieman realistisemman toimintatavan blogissani.

Kiitos myös uudelleenkäsittelypyynnön käsittelyn esitelystä. Toivottavasti lähitulevaisuudessa ehdin tutustua siihen tarkemmin. Yleisesti kiinnitän huomioni tuossakin päätöksessä ilmenevään kynnykseen: "Kantelu voidaan -- ottaa uuteen käsittelyyn vain ilmeisen virheellisen tiedon perusteella." "Ilmeisen virheellinen" ja "erittäin kielteinen julkisuus" (Journalistin ohjeet) ovat tyypillisiä ilmaisuja median vastuukynnystä median eettisessä neuvostossa käsiteltäessä.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Totta tuokin puolueen näkemyksen merkityksellisyydestä - itsekin hämmästelin mielessäni mainitsemaasi puolueen lausuntoa JSN:ään kantelemisesta taannoin kun se esitettiin.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

"Näissä kaikissa tapauksissa näyttää olevan kysymys samanlaisesta rikkomuksesta Journalistin ohjeiden 10. kohtaa kohtaan: "Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.""

Totta, mutta myös kohdasta "8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen", jonka JSN näyttää jättävän säännönmukaisesti käsittelemättä, vaikka sen ratkaisuissaan mainitsee.

Noinkin ylevää perusarvoa on tietysti vaikea punnita ja aita on korkea ylitettäväksi - mikä on totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen pyrkimistä? JSN ja Uimonen eivät yritä mennä edes sieltä mistä aita on matalin, vaan ovat purkaneet aidan kauan sitten ja vain teeskentelevät, että aita on edelleen paikallaan. Esimerkiksi hihamerkkijutussa he saivartelevat sillä, että asiavirhettä ei ollut ja lehdellä oli oikeus valita näkökulma. STT:n papilloomarokote -jutussa taas saivartelevat sillä, että jutussa kerrottiin peräkkäin Naturessa (sivumennen ja tarkemmin sanoen suomalaisten rokotetutkijoiden ja Lääkäriliiton eli asianosaisten maksamassaa liitteessä) olevasta tutkimuksesta kertomisesta ja sitten tutkijan omia näkemyksiä tuloksista, ettei kukaan väittänytkään, että Naturen (sponsoroidun liitteen) julkaisussa olisi kerrottu niin kuin uutisessa tutkija itse kertoo.

Käyttäjän tuominen2012jsn kuva
Timo Tuominen

Tätä kommenttiasi lukiessa tulee taas mieleen, miten monesta eri näkökulmasta JSN:n toimintaa olisi syytä käsitellä.

Ohjeen kohdat 8 ja 10 kuuluvat yhteen, ja kohta 8 korostaa myös kohdan 10 velvoittavuutta. Tärkeä muistutus sinulta siis tuo kohta 8:kin!

"[L]ehdellä oli oikeus valita näkökulma" ja esimerkiksi "toimitus on käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa" edustavat sitä JSN:n puhetapaa, joka ei velvoita mitään kriteereitä median omaoikeutukselle tai harkinnalle.

Toimituksen poiminnat