Julkisen sanan neuvosto (JSN) toimii Mitä Julkisen sanan neuvosto tekee? Liian paljon on pysynyt pimennossa yleisöltä.

1. Johdanto

 Siihen, mitä Julkisen sanan neuvosto (JSN) sanoo olevansa, voi tutustua JSN:n kotisivuilla. Tutustumisen voi aloittaa esim. neuvoston esittelysivusta tai perussopimuksesta.

          JSN on ”median eettinen neuvosto”. Perussopimuksessaan se tiivistää: ”Julkisen sanan neuvoston tehtävänä on vaalia julkisen sanan vastuullista vapautta ja tukea hyvää journalistista tapaa.”

 

JSN:n ylläpitämien Journalistin ohjeiden ensimmäisessä kohdassa todetaan: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.” Tulevan tekstisarjani tavoitetta kuvaan mukailemalla tuota kohtaa tällä tavalla: Lukijoilla on oikeus saada tietää, mitä Julkisen sanan neuvostossa tapahtuu.

          Tulevina päivinä tuon esiin erityisesti yhden JSN:n toimintaan liittyvän tapauskertomuksen ja viittaan muutamaan muuhun tapaukseen (luvut 2‒6). Sen jälkeen analysoin neuvoston toimintaa ja sen tarkoitusperiä yleisemmällä tasolla, ja erittelyssä kulkee mukana myös suomalaismedian rooli. Käsittelyni ulottuu ajallisesti joulukuuhun 2012 ja kattaa suomalaisreaktiot, joita tieto Britannian valtion mahdollisista aikeista alkaa suitsia paikallista mediaa on herättänyt.

          Tekstisarjan painavin ja ajankohtaisin osuus alkaa tekstistä 9. Tapaus hihamerkki. Myös lukemisen voi varmaan halutessaan aloittaa tuosta luvusta ja tarvittaessa hakea aiemmista teksteistä täydennystä kuvaan. Olen tehnyt tekstisarjan teksteihin jälkikäteen pieniä muutoksia, esimerkiksi pyrkien selventämään ilmaisua. Suurista, itse sisältöön vaikuttavista muutoksista ilmoitan erikseen. Samoin ilmoitan pienimmistäkin muutoksista, jos niillä on vähäisinkin kytkös kommentoijien lausumiin. Varsinkin tämä johdantoluku elää voimakkaasti tekstisarjan kehittyessä.

          JSN:ssa puheenjohtajalla on erityisen merkittävä ja näkyvä rooli. Siksi nykyisen puheenjohtajan Risto Uimosen työskentelyn analysointi painottuu myös tässä tekstisarjassa.

 

Vielä pari tärkeää määritystä:

savuverho ‒ argumentaatiovirhe, jossa asiaan tarkoituksellisesti liitetään tietty, asiaan oikeasti kuulumaton tekijä (= savuverho) tarkoituksena peittää asiaan todellisesti liittyvät tekijät.

”Satiiri on jo kauan ollut mahdotonta. Ne tekevät sen itse”, kuten Paavo Haavikko ei lausunut.

 

SISÄLTÖ

 

  1. Johdanto
  2. Esinäytös: eräs paikallislehti
  3. Puheenjohtaja Uimonen päättää
  4. Puheenjohtaja Uimonen valehtelee
  5. Päätöksen jälkeen
  6. JSN:n mentaliteetti
  7. Matkalle savuverhon taakse
  8. Symbioosi
  9. Tapaus hihamerkki
  10. Kohujuttu ilmaiseksi
  11. Kaksi eri sananvapautta
  12. Itsesääntely on itsesääntely on itsesääntely
  13. Hihamerkkiuutisointipäätösyhteiskunta
  14. Uusi Suomi ansaitsee erityismaininnan   
  15. Helsingin Sanomat ei ansaitse erityismainintaa    
  16. Helsingin Sanomat uudistui      
  17. Miksi en käytä tarkkaa profiilikuvaa?    
  18. Tapaus Enkeli-Elisa        
  19. Härski (piilo)mainonta         
  20. Normaalissa demokratiassa kritiikki on sallittua, jopa suotavaa   
  21. Toimittajat vaativat     

                                                                        Tekstisarjan seuraavaan tekstiin >

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat